Amigurumi maailmaan tutustuminen ja ihastuminen: PÖLLÖT

Ajattelin sitten minäkin kokeilla amigurumia, ja ihastuin ja tykästyin siihen täysin! Netistä katselin jo erilaisia ohjeita ja menin tilaamaan kirjankin. Lankoja tarvii hommata lisää, samoin silmiä.

Aloitin helposta mallista: pöllöstä. Ohjeen löysin täältä: http://www.repeatcrafterme.com/2012/06/crochet-owl-family-amigurumi-pattern.html  Muokkailin ohjetta hieman ja siivet jätin pois.

Pöllöt korissa:

Kolmesta pöllöstä tein avaimenperät.

Olisin tehnyt muistakin avaimenperät, mutta rinkulat loppuivat kesken :)

Virkattu toilettilaukku ja virkatut perhoset

Into ja motivaatio käsitöihin ovat palanneet, JEE! :)

Sainkin tämän toilettilaukun virkkaustyön tehtyä muutamassa päivässä. Laukku on tehty kiintein silmukoin.

Sisälle ompelin sinisestä kankaasta vuoren ja päälle laitoin vanhoista adidas-housuista irrotetun vetoketjun.

Kun laukku tuli valmiiksi, innostuin virkkaamaan perhosia. Kaksi perhosen malleista on Lesley Stanfieldin kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia.

Tämän perhosen ohjeen löysin näiltä sivuilta: http://minigepardi.kp24.fi/index.asp?page_id=422&luokka_id=43

Perhosista kaksi pääsi koristamaan toilettilaukkua :)

Askartelua silkkipaperista ja lapsen luovuus

Tänään perhekerhossa askarreltiin silkkipapereista taideteokset lapsen nimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. Lapset rutistelivat silkkipaperipaloista pieniä nyttyjä. Me vanhemmat taiteilimme liimalla lapsemme etukirjaimen kartongille, johon lapset saivat liimata silkkipaperinyttyjä. Meidän 1v 7kk neitonen askarteli tällaisen:

Hih, eivät ne palat ihan nytyiksi asti päässeet, mutta minusta taideteoksesta tuli kaunis! :) Kun lapsi askartelee, sen tulisi mielestäni näyttää siltä, että sen on tehnyt lapsi eikä aikuinen. Jotkut hyvää tarkoittavat vanhemmat rajoittavat huomaamattaan lapsen luovuutta: askarteleminen tapahtuu joko täysin mallin mukaan tai aikuinen voi esimerkiksi tässä esimerkkiaskartelussa viimeistellä silkkipaperirutistuksen ja liimata nytyn oikealle paikalleen. Myös askartelusta aiheuttamaa sotkua olen kuullut joidenkin valittavan. Miksi? Kuka silloin oikeastaan askarteleekaan? Miksi lapsille ei voisi antaa vapautta kokeilla ja sotkea? Lapsilla on kuitenkin paljon ideoita ja mielikuvitusta päässään. Eivät he opi, ellei heidän anneta kokeilla. Ei liimausten ole pakko olla suorassa. Lopputuloksen ei pidä olla kopio aikuisen tekeleestä vaan lapsen oma luova lopputulos, se on kaunista. Lapsen mielikuvitukseen ja luovuuteen tulisi suhtautua iloiten ja ymmärtäen. Siihen itse ainakin pyrin.

Älä taannu aikuiseksi.

Kehitä itseäsi: kasva lapseksi.

"Minne hävisikään kaikki nuo ajattelijat,

joita kaikki lapset alunperin ovat."

- Carl-Gustaf Lilius

Kadonnutta motivaatiota etsimässä!

Toistan itseäni, mutten voi muuta todeta kuin että olen kadottanut motivaation päivitellä blogia JÄLLEEN, ja sen ihan näkee. Kadotin motivaation käsitöihin ja askarteluunkin! Tartuin kuitenkin eilen pitkästä aikaa virkkuukoukkuun kiinni ja aloin virkata meikkipussukkaa. Sen koetan saada valmiiksikin asti.

Kesä on mennyt nopeasti ilman isompia näpertelyjä. Pari korttia puolessa vuodessa(!) olen tehnyt:

Tupaantuliaiskortti

Virkatut kukkaset syntymäpäiväkortissa

Vanhan kännykän kätköistä löysin myös kuvan joskus aikoinaan tekemästäni filigraanikortista. Kuvanlaatu on erittäin heikko, kun en silloin muistanut/kerinnyt ottaa kuvaa kortista kameralla ja kännykässä resoluutio on HUONO.

Mutta tästä on hyvä jatkaa, ja kadonnutta motivaatiota koetan herätellä pitemmäksi aikaa vaikkapa Zig Ziglarin, amerikkalaisen kirjailijan, sanoin:

"Ihmiset sanovat usein, ettei motivaatio kestä ikuisesti. 

No, niin ei tee peseytyminenkään - siksi me suoritamme sen joka päivä."