Taas on viikko kohta hurahtanut nopeasti eikä perässä joka hetki meinaa pysyä, kun uusi viikko pian alkaa. Ajattelin kirjoittaa vähän siitä, mistä minä pidän, sillä tämä viikko on ollut jotenkin suloinen, vaikka vatsataudin kourissa olenkin ollut.
Suloinen viikko voi alkaa siitä, kun kylän poikki ajaessa huomaa iäkkään miehen kävelevän pussi kädessään. Kohta hän kyyristyy, noukkii jonkun heittämän roskan pussiinsa ja jatkaa matkaa. Tällainen saa suupieleni nousemaan ylös :) Joskus on myös ihanaa huomata, miten aivan kaikilla ei kuitenkaan ole kiirettä liikenteessä. En nyt tarkoita esimerkiksi 100km/h -alueella kahdeksaakymppiä ajavaa autoilijaa vaan puhun nyt kaupunkiajelusta. Kaupungilla ajaessa kiire ja nopea vauhtia voi saada aikaan ärtymystä sekä itsessään että muissa. Silmät suljetaan suojatiellä odottavilta ihmisiltä, jotka tahtoisivat tien yli, tai sellaiselta autoilijalta, joka hankalassa risteyksessä pitkään odottaa pääsyä vilkkaan liikenteen keskelle. Olinpa itse tuo suojatiellä oleva ihminen / risteyksessä odottava autoilija tai vilkkaan liikenteen keskellä ajava autoilija, minua alkaa aina hymyilyttää, kun joku-kuka-tahansa antaa tietä. Se kertoo mielestäni sydämellisyydestä. (Vaikka myönnän kyllä, etten minäkään aina kaikille olevinaan kerkiä tietä antaa.)
Pitkin viikkoa olen myös saanut olla tekemisissä ihanien ihmisten kanssa. Sydäntä lämmittää esimerkiksi se, kuinka puolituttu kyselee vointiani ja antaa kipuun lievitystä. Mukavalta tuntuvat ihmiset, jotka välittävät ja pitävät yhteyttä. Iloisen mielen saa myös ystävistä, joiden kanssa kesän kulkua suunnitellaan.
Lisäksi pidän kovasti pienistä asioista ja rakastan kirpputoreja. Pienten asioiden kauneudesta kertoo hyvin Amélie-elokuva, jonka olen tainnut katsoa niin monta kertaa, etten itsekään muista enää :) Elokuva saa mielen aina hyvälle tuulelle, kun näkee, miten maailmaa kuvataan kauniisti.
Ristipistotyö on muuten myös sellaista kivaa pientä näpertelyä, jossa pienet yksityiskohdat osaavat olla kauniita! :) Nyt pitkästä aikaa olen tekemässä vähän isompaa ristipistotyötä. Tämän ja muun "kiireen" vuoksi en ole blogiinkaan kesäkuun aikana kirjoitellut. En ole mitään pienempiä töitä ruvennut tekemään, kun sormet syyhyää ristipistotaulun parissa :) Niin, olen tekemässä siis sellaista taulua, johon tulee mieheni ja minun nimikirjaimet. Ajattelin ripustaa sen meidän makuuhuoneeseen, sänkymme yläpuolelle, kunhan se pikkuhiljaa jossain vaiheessa valmistuu :)
Sitä odotellessa voisin esitellä pari aiemmin tekemääni ristipistotyötä. Tein viime vuonna ystävälleni häätaulun vaan jotain siitä jäi uupumaan. Aika kuitenkin loppui silloin kesken ja tämä sai kelvata..
Allaoleva keijukaiskortti on oikeastaan ensimmäisiä askartelujani, josta korttiaskartelun innostus varsinaisesti alkoi. Toki jo pienenä tyttönä askartelin kortteja, mutta tästä tämä ja korttien valokuvaaminen alkoi. Pitäisikin joskus pyytää vanhempia etsimään vanhat näpertelemäni kortit ja ottaa niistä muistoksi kuvia :) (Tiedän nimittäin, että suurin osa ainakin on vielä tallessa.)
Toinenkin ristipistokortti oli jossain, mutten sitä nyt mistään tiedostoista löytänyt. Minne lie olen sen hävittänyt..
1 kommenttia:
Laitoin blogissani sinulle tunnustuksen :)
Lähetä kommentti